ulkona on vielä aamun utu, sakea hämäryys. pieni kuutiomainen jääkaappi hiljenee, ja hetken kuluttua jatkaa vaimeaa hurinaa.
olen herännyt yön aikana kolmesti, jaksoin kuitenkin valvoa puoleen yöhön vaikka olen herännyt joka aamu sellaiseen aikaan, jona aamu posti on juuri ehtinyt kolahtaa postiluukusta eteisen lattialle, - jos minulle tulisi postia. rapisevia sivuja ja murusia ympäri aukeamaa.
raotan ikkunaa, raikas mutta uhmakas viima puskee sisälle. aaltoillen, ja välillä voimistuen. luvassa on myrskyä. raitiovaunu mölisee kadulla, hidastaen vastapäisellä pysäkillä, jatkaen sitten matkaansa ikkunalasista toiselle, kivisen kadun kulman taakse. kolinan äänet loittonevat,
suljen ikkunan.
kahvi porisee pannussa, se vuotaa tätä nykyä, kahvi tulvii saumoista hehkuvalle hellalle kuparin värisinä pisaroina karaten hellalevyltä lakatulle pinnalle. venyttelen käsivarsiani puolelta toiselle, olkapäiden saumat napsuvat.
call me by your name and i will call you by mine, elokuva tuli eilen myöhäisillalla, eikä se itkettänyt minua tällä kertaa. minua itketti se toivoton aamupäivä töölönlahdella, huojuvat kaislat ja kevätauringon värjäämät joutsenet, lokakuun tihkuinen pimeä ilta berliiniläisessä pienessä elokuvateatterissa.
tämä vuodenaika herättää minussa
vellovia ja levottomia tunteita.
