eilisen varjo on huomisen onni, sanot, ja pudottaudut korkealta ja kovaa. olet hullu. hullu!! mun ääni kantautuu vain puolet siitä matkasta mistä olet juuri jalkaperilläsi ponnistanut kohti hyistä järvenpintaa. ummistan silmiäni vielä lujemmin ja nuolaisen yhden kilpailevista lumipisaroista. en osaa tallettaa sitä ääntä mikä kuuluu kun sujahdat järvenpinnan lävitse routaantuneeseen jääveteen. heinikot kaikkoavat ja kalaparvet ryhtyvät ylensyöntiin! lentosi on niin voimaannuttava että yletyt koskettamaan varpaanpäilläsi rosoista järvenpohjaa ponnistaen itsesi takaisin pinnalle. järvi oli ehtinyt kuroa itsensä jo melkein umpeen. luomistyö on vasta alussa.
huomaan hytiseväni kylmyydestä. selkärankaani kivistää. koukistan itseni pieneksi mytyksi ja sulkeudun sisälmyksineen kuoriäyriäisen tavoin.
huomaan hytiseväni kylmyydestä. selkärankaani kivistää. koukistan itseni pieneksi mytyksi ja sulkeudun sisälmyksineen kuoriäyriäisen tavoin.
hankajalkaisten valtakunta on nyt vapaa.
09/10/2017
